Ympäristöystävällisyys testissä

Koulutehtävien puitteissa tuli arvioitua oma ympäristöystävällisyyttä sekä kulutustottumuksia netin tarjoamilla testeillä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen ilmastolaskuri (http://ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html) antoi ajattelemisen aihetta henkilökohtaisiin hiilidioksidipäästöihin liittyen. Niin kuin alla olevasta kuvaajasta voi nähdä, on suomalaisten suurin CO²-päästöjen aiheuttaja asuminen. Omassa testissäni asumisen päästöistä 91 % tuli lämmityksestä. Ekologisesti ei siis ole se ja sama, mitä lämmitysmuotoa itse suosii ja miten hyvin esimerkiksi talon lämpöeristys toimii. Kun vertaa esimerkiksi asumisen päästöjä jätteistä aiheutuviin päästöihin, tuntuu aika pieneltä ylpeillä sillä, että on ympäristöystävällinen ihan vain siksi, että heittää banaaninkuoret biojäteastiaan sekajätteen sijaan.

 

Ilmastolaskurin loppuanalyysi. Lähde: ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html

Toinen hyvä testi on Kemiran tarjoama vesijalanjälki-analyysi (www.vesijalanjalki.fi/meter). Vedenkulutuksen suhteen voi monella olla se kuva, että vastuulliseen vedenkäyttöön riittää se, että lyhentää suihkussakäyntiaikaa parilla minuutilla eikä valuta vettä hanasta hampaita pestessä. Silläkin toki säästää vettä. Mutta siinä missä oma talousveden kulutukseni oli 165 litraa päivässä (aikalailla suomalainen keskiarvo), oli piiloveden osuus kulutuksessani jopa 4512 litraa per päivä! Piiloveteen sisältyy muun muassa kaikki ravinnon ja tavaroiden tuotantoon käytetty vesi. Kuinka moni ajattelee kahvikupillista nauttiessaan, että sen tuottamiseen on mennyt jopa 140 litraa vettä? Sen sijaan teekupillinen on voinut vaatia tuotannossaan vettä vain 30 litraa. Tälläisilläkin valinnoilla voi siis olla vaikutusta, vaikkei niihin tulekaan juuri arjessa kiinnitettyä huomiota.

Suosittelen kaikkia tekemään nuo testit ja sitten miettimään, olisiko omassa elämässä jotain, jolla pienentää omaa hiili- tai vesijalanjälkeä? Pienistä teoista kasvaa isoja puroja ja ensimmäinen askel on tiedostaa omat kulutustottumuksensa. Sen jälkeen voi alkaa muuttaa omaa ajattelutapaansa. Esimerkiksi sen sijaan että vain lajittelee tunnollisesti jätteet, voi miettiä voisiko tehdä jotain ennaltaehkäistäkseen jätteen syntymistä alunperinkin? Aina ei ole pakko ostaa uutta, tai valita muoviin moneen kertaan pakattua tuotetta. Elämä on täynnä pieniä valintoja, jotka eivät ehkä yksilöstä tunnu merkittäviltä, mutta tälle ainoalle Pallollemme ja tuleville sukupolville ne ovat pidemmän päälle juuri sitä mikä merkitsee!